Valitseva Koronapandemia on tuonut esille vahvasti erilaiset verkkopalvelut ja etätyöskentelyn mahdollisuudet. Kevään aikana on uutisoitu monella tasolla tehtyjä uusia digiloikkia yhteiskunnassamme. Digitaalisuus parhaimmillaan edistää demokratiaa, yhteiskunnallista tasa-arvoa sekä mahdollistaa osallisuutta erilaisissa yhteisöissä. Toisaalta digitaidottomuus voi osaltaan syrjäyttää työelämästä, koulutuksesta ja monista yhteiskunnan palveluista, joista suurin osa kuten pankki- tai työelämäpalvelut ovat digitaalisia.

Jotta näitä tietoyhteiskunnan palveluita pystyy käyttämään, on henkilöllä oltava käytössään perustaidot, joita lukemisen, kirjoittamisen ja laskemisen lisäksi ovat myös digitaaliset taidot. Kyseisten taitojen hallitseminen on siis ehto sujuvalle osallistumiselle yhteiskunnan arkeen. Kuitenkin kansainvälisen aikuistutkimuksen (PIAAC) mukaan jopa 600 000 suomalaisella aikuisella on heikot valmiudet selviytyä perustaidoillaan tietoyhteiskunnassamme. 

Työpajoilla kuntouttavissa, pitkään työelämän ulkopuolella olleille suunnatuissa palveluissa, on huomattava joukko perustaidoiltaan heikkoja aikuisia. Jotta nämä aikuiset pääsevät mukaan digiloikkailuun, tulee heille myös tarjota mahdollisuus harjoitella sitä.  Harjoittelu on motivoivaa, jos se koetaan tarpeelliseksi itselle, harjoiteltavat perustaidot tukevat ja hyödyttävät arkea ja ne liittyvät henkilön nykytilanteeseen.

Kuntouttavan työtoiminnan ympäristössä harjoittelun tulisi liittyä niihin työtehtäviin, joita asiakas työtoiminnassa tekee tai ne liittyvät hänen omiin toiveisiinsa ja tarpeisiinsa. Perustaitoisuuden harjoittelu tulisi olla yksi osatekijä asiakkaan tulevaisuuden suunnitelmaa kuntouttavassa toiminnassa. Perustaitojen harjoittelu voi lisätä merkittävästi asiakkaan minäpystyvyyden tunnetta, jolloin hän voi rohkaistua uudelleen koulutukseen tai kokea tunnetta aikaisempaa paremmasta elämänhallinnasta. 

EU:n saavutettavuusdirektiivi velvoittaa kaikkia julkisen sektorin toimijoita tekemään verkkopalveluistaan ja mobiilisovelluksistaan saavutettavia. Saavutettavuusdirektiivin tavoitteena on edistää kaikkien mahdollisuutta toimia yhdenvertaisestidigitaalisessa yhteiskunnassa, jossa julkisten verkkopalveluiden tulee olla esteettömiä kaikille käyttäjille. Saavutettava digitaalinen palvelu on teknisesti toimiva, sisällöltään ymmärrettävä sekä looginenDirektiivi velvoittaa myös suunnittelemaan ja ylläpitämään palvelut siten, että myös helppokäyttöisyys on varmistettu. 

Hyviä digitaalista palvelujasuunniteltaessa keskeistä on käyttäjäkeskeisyys, joka tuntee palvelun käyttäjien tarpeet, tiedostaa käyttäjien kyvyt ja ymmärtää mahdolliset haasteet palvelun käyttämisessä. Tarvittaessa käyttäjällä tulisi olla myös mahdollisuus saada apua palvelun käyttöön.

Jotta digitaaliset palvelut yhteiskunnassamme olisivat saavutettavia, on meidän niitä suunniteltaessa tiedostettava palvelun käyttämiseen tarvittavat perustaidot. Kun heikoilla oppimisvalmiuksilla oleville henkilöille turvataan mahdollisuus perustaitojen harjoitteluun, niin samalla heidän yhteiskunnassamme suoriutumisen, koulutukseen osallistumisen sekä työllistymisen mahdollisuudet paranevat tulevaisuudessa. Näin osaamattomuudesta ei tule este osallisuuteen digiyhteiskunnassamme.

Päivi Pynnönen

toimii lehtorina Hämeen ammattikorkeakoulussa ja on tällä hetkellä AEO:n puheenjohtaja.